Innovaatiosymposiumissa sovittiin jatkotoimenpiteistä Savilahden alueen liiketoimintapotentiaalin löytämiseksi

Kuopion Savilahden alueen tutkimustoiminnassa ja osaamisessa on paljon käyttämätöntä liiketoimintapotentiaalia. Eri osapuolten yhteistyöllä alueella olisi mahdollista toteuttaa toimenpiteitä, jotka tukevat Kuopion alueen ja koko Suomen talouskasvua. Kuopion kaupungintalolla järjestetyn innovaatiosymposiumin tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten asiaa edistettäisiin ja mitä konkreettisia vaiheita tämä sisältäisi.

Savilahti on poikkeuksellinen elinvoimadynamo

Kuopion Savilahden kampus on poikkeuksellisen potentiaalinen elinvoimadynamo. Savilahden alueella työskentelee tällä hetkellä yli 16 000 työntekijää. Tämä luku sisältää oppilaitosten henkilöstön lisäksi alueen lähes 300 yrityksen, tutkimuslaitosten sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan työntekijät. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella opiskelee 7000 tutkinto-opiskelijaa ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 6500 suorittaa opintojansa Savilahdessa. Kun mukaan lasketaan Savon ammattiopiston opiskelijat, niin Savilahden moderneihin oppimisympäristöihin Kallaveden rannalle on muodostunut lähes 20 000 opiskelijan yhteisö. Alueella olevan tutkimustiedon ja osaamispotentiaalin määrä on näin ollen merkittävä.

Pieni osa laadukkaasta toiminnasta muuttuu liiketoiminnaksi

Tutkimustuloksia ja osaamista syntyykin alueella paljon, mutta vain pieni osa siitä muuttuu kasvavaksi liiketoiminnaksi, työpaikoiksi ja investoinneiksi. Arvo ja skaalautuva kasvu valuvat usein kuitenkin muualle. Tämän haasteen ratkaiseminen Savilahdessa on koko Kuopion alueen elinvoiman ja vetovoiman kannalta kriittistä.

Siirtyminen tutkimuksesta ja osaamisesta liiketoiminnaksi ei tavallisesti kuulu yksittäisen organisaation vastuulle. Yhdellä toimijalla ei myöskään ole yksin riittävää mandaattia tai resursseja koko polun toteuttamiseen. Eteneminen edellyttääkin eri osapuolten yhteistä vastuuta alueen elinvoiman kehittämisestä.

Savilahti Tekosysteemi -visiosta ratkaisuja?

Tilaisuuden aluksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs esitteli Savilahti Tekosysteemi -vision, joka voisi olla yksi ratkaisu siihen, miten Savilahden alueen liiketoimintapotentiaalista saataisiin aluetaloudellisia hyötyjä.

Vision mukaan palaset ovat olemassa. Osaamista, erinomaisia toimijoita ja laadukasta tutkimusta löytyy. Yhteinen suunta kuitenkin puuttuu. Töyräs painotti, että yhdessä alueen toimijoiden kanssa on löydettävä strateginen suunta, operatiiviset edellytykset sekä kannustimet ja oikeanlainen toimintakulttuuri. Kolme olennaista löydöstä tarvittavista seikoista olivat:

1. Louhintatoiminto: mandaatti etsiä, arvioida ja kohtauttaa alueen innovaatiot tarpeet ja osaajat
2. Siemenrahasto: tekee pääomasijoitukset lupaavimpiin kohdeyrityksiin
3. TK-palveluyhtiö: välittää julkisen sektorin tilat, laitteet ja asiantuntijat yrityksille

Töyrään esitystä seurasivat kommenttipuheenvuorot. Puheenvuoroissa toistui esimerkiksi lähtötilanneanalyysin osuvuus, käytännön tekojen ja nopean etenemisen tarve sekä toisaalta pitkän aikajänteen näkökulma. Kommenttipuheenvuoroja antoivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiajohtaja Jussi Lampi, Pohjois-Savon liiton kehitysjohtaja Heikki Sirviö, Kuopio Healthin toimitusjohtaja Aki Gröhn, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, Nostetta Venturesin toimitusjohtaja Noora Tuikka, Savonia ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgren ja Savonia Business Centerin johtaja Kaija Sääski sekä Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolin.

Kuopion kaupungin näkökulman tiivisti elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen. Pitkänen piti tärkeänä toiminta- ja ajatuskulttuuria, jossa yritystoiminnan rajapinta tutkimukseen hahmotetaan. Pitkänen korosti myös kaupungin strategiaa ja Savilahden alueen merkitystä siinä. Pitkäsen mukaan kaupungin tahtotila on vahva, ja innovaatiokehittämisen rakenteelliseen tukemiseen on strategiaan pohjaten varattu myös resursseja.

Yhteenveto

Tilaisuuden loppuyhteenvedon teki Kuopion kaupungin elinvoimajohtaja Timo Antikainen.

Antikaisen mukaan yksi avainhaaste on, miten opiskelijat tai tutkijat saadaan yrittäjäilmapiiriin mukaan: usein tutkija tekee löydöksen, mutta tahtotila yritystoimintaan voi puuttua. Toinen avainhaaste on rahoitus, jonka kautta saataisiin luotua esimerkiksi teknologiaprofessuureja ja tätä kautta pitkiä opintopolkuja ja huippuosaamista ja verkostoja. Kolmantena avainhaasteena esiin nousee kulttuurimuutos innovaatiokokonaisuuden johtamisessa. Valtavan laajaa ja monista toimijoista koostuvaa kokonaisuutta on vaikeaa johtaa yhdestä pisteestä, jolloin tärkeämpää on löytää yhteinen suunta isossa kuvassa ja tehdä pieniä, ketteriä ja konkreettisia asioita kohti tätä yhteistä suuntaa.

Miten eteenpäin?

Seuraavaksi askeleeksi symposiumissa sovittiin, että kokonaisuuden äärelle perustetaan ohjausryhmä, jolla on riittävä mahdollisuus tehdä päätöksiä sekä myös riittävästi aikaa asialle. Asiasta valmistellaan ohjausryhmän toiminnan esittely, jonka perusteella organisaatiot nimeävät mukaan yhden jäsenen sekä varajäsenen.

– Paljon hyvää tekemistä on jo olemassa. Kun tarkennamme yhteistä suuntaa ja tavoitetta, niin toiminta kehittyy varmasti. Kulttuuri ja asenne yrittämiseen on tärkeää, Timo Antikainen päätti tilaisuuden.