Savilahden positiivinen vaikutus säteilee laajalle

Savilahden kaupunginosa on Kuopion ja koko Pohjois-Savon talouden moottori, joka ruokkii alueen kasvua ja kehitystä. Sitä ei olla rakennettu vain rakentamisen vuoksi, vaan tulevaisuutta silmällä pitäen.

Savilahti on Kuopion uusi, elämää sykkivä kaupunginosa, jossa pystyy opiskelemaan, työskentelemään ja asumaan. Se on pitkän tähtäimen investointi, jonka vaikutus Kuopion kaupungin aluetalouteen on todella merkittävä. Savilahden vaikutus heijastuu hyvin laajasti kaupungin ja koko maakunnan elinkeinotoimintoihin sekä julkiselle sektorille.

Alkuperäinen ajatus Savilahden kehittämisessä oli Kuopion erottuminen kaupunkien välisessä kilpailussa. Kuopion haluttiin kuvainnollisesti olevan yksi majakka Suomessa, jonka valo säteilee laajalle. Savilahti palvelee tätä tarkoitusta hyvin. Se synnyttää ratkaisuja, palveluita ja uusia osaajia koko Suomeen ja jopa globaalistikin. Sen lamppu vain kirkastuu ajan myötä ja säteitä tulee lisää eri aihealueista.

– Kuopion kaupunki ja koko maakunnan keskeiset elinkeinoelämän pelurit tekevät konkreettista yhteistyötä ja miettivät miten ja mihin suuntaan Savilahtea viedään eteenpäin, Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen kuvaa.

Alueessa nähtiin kehittämispotentiaalia

2010-luvun alussa alettiin Kuopiossa pohtimaan mikä on kaupungin seuraava isompi juttu Saaristokaupungin jälkeen. Katseet keskittyivät monestakin syystä Savilahdentien varressa sijainneeseen tiedepuistoon, jossa nähtiin kehittämispotentiaalia. Siellä oli jo Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto ja erilaisia yrityksiä.

– Tajusimme, että siinä on todella hyvällä sijainnilla, keskellä kaupunkia työpaikkojen ja terveydenhuollon keskittymä sekä opiskelun hubi, johon on mahdollista yhdistää asumista ja palveluja, Niskanen kertoo.

Alkoi myös olla viitteitä siitä, että valtio luopuu Savilahden asevarikon alueista luolastoineen. Ne päätettiin hankkia kaupungin omistukseen, ja niihin rakennettiin liikuntaja tapahtumakeskus Luola, joka samalla toimii koko alueen yhteisenä väestösuojana. Samoihin aikoihin Savisaaressa ja Marikonrannassa oli avautumassa alueita uuteen käyttöön.

– Savilahti on ainutlaatuinen ja inspiroiva ympäristö, joka on enemmän kuin osiensa summa. Alue on kehittynyt tiiviillä ja hyvällä yhteistyöllä vuosien varrella, Kuopion kaupungin elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen lisää.

Merkittävä taloudellinen vaikutus alueelle

Savilahteen on nyt rakentunut lähes 20 000 opiskelijan kolmen koulutusasteen kampus, työpaikat yli 15 000 henkilölle ja innovaatioekosysteemin yritysmäärä lähestyy 300:aa. Vaikka ollaan vasta alkutaipaleella, on jo huomattu uudenlaisia kehityssuuntia, vaikutuspintoja ja kytkeytymisiä eri toimijoiden kesken.

– Savilahdesta löytyy osaajia kaikille elinkeinoelämän sektoreille ja myös julkiselle puolelle. Esimerkiksi lääkärikoulutus palvelee laajasti osaajatarpeita valtakunnallisestikin. Yhtenä uutena avauksena Savilahdessa on alkanut DI-koulutus, jonka painopisteitä on haettu vahvasti elinkeinoelämän tarpeista, Pitkänen sanoo.

Hän muistuttaa, että Pohjois-Savon väestö eläköityy. Savilahti on väylä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin opiskelijoiden ja osaajien houkutteluun. On tärkeää, että he integroituvat alueelle ja löytävät työpaikan täältä.

Opiskelijatuotannon lisäksi Savilahdella on iso merkitys TKI-toimintaan. Eri toimijat löytävät sieltä paljon osaamista innovaatiotutkimusprojekteihinsa, joiden myötä alueelle syntyy uusia kasvuyrityksiä. Tällä on merkittävä taloudellinen vaikutus Kuopiolle ja koko Itä-Suomelle.

Savilahdesta on silta myös kansainvälisyyteen. Siellä on kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä sekä yrityksiä, joilla on kansainvälisiä kytköksiä. Hyvä esimerkki on biolääketehdas FinVector, joka teki Savilahteen merkittävän investoinnin. Pitkänen arvioi, että ilman Savilahden osaamiskeskittymää FinVector olisi todennäköisesti päätynyt muualle.

Strategisella infralla mahdollistetaan rakentamista

Savilahti toimii muille kaupungeille esimerkkinä uudenlaisesta toiminnallisesta kaupunkikehityksestä. Siellä on onnistuttu aidosti paketoimaan ihmisen elämän eri osa-alueita samalle alueelle, todella hyvälle sijainnille ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. On tehty uudenlaista tulevaisuuden kaupunkia, jossa hyödynnetään resurssiviisaita ratkaisuja ja kannustetaan viisaaseen liikkumiseen.

– Vaikka kyseessä on miljardiluokan hanke, on Kuopion kaupungin osuus lopulta noin 10 prosenttia kustannuksista ja muut investoinnit tulevat muilta tahoilta. Kuopio mahdollistaa Savilahteen perusolosuhteet maankäytön, infran, koordinoinnin ja yhteistyöboosterin kannalta, mutta lopulta alue rakentuu yritysten, yhteisöjen ja niiden sidosryhmien investoinneista, Niskanen sanoo.

Alueelle luotu strateginen infra ja valmiit kaavat mahdollistavat noin 190 000 neliön rakentamisen erilaisia toimi- ja palvelutiloja ja noin 120 000 neliötä koteja. Savilahden infrassa on huomioitu lisäksi Neulaniemenkin käyttöönottoa.

– Tehdyt toimet ovat jo tähän mennessä tuoneet Savilahteen investointeja satoja miljoonia euroja eri osapuolilta. Rakentamisen ja toiminnan tulo- ja verovaikutukset kaupungille ovat myös satoja miljoonia euroja pitkällä aikajänteellä, Niskanen toteaa.

Pitkällä aikajänteellä ajatellen Savilahdessa on vasta osa matkasta kuljettu, mutta jo nyt on huomattu miten laajalle ja millä lailla Kuopion majakan Savilahti-lamppu tulevaisuudessa säteilee.

—

Teksti: Minna Akiola. Artikkeli on kirjoitettu Kuopio suunnittelee ja rakentaa -julkaisuun.