Maankäytön yleissuunnitelma

2017

Kuopion kaupunginhallitus on hyväksynyt 8.5.2017 Savilahden maankäytön yleissuunnitelman, joka antaa askelmerkkien paikat tuleviksi vuosiksi ja vie eteenpäin kansainvälisen tason kaupunginosan toteuttamista. Suunnitelma kokoaa merkittävän määrän kehittämistä ja yhteistyötä kokonaiskuvaksi, jossa näkyy hyvä yhteistyö alueen toimijoiden kanssa.

Yleissuunnitelmassa on yhdistetty kolmen koulutusasteen kampuksen, yritysten ja tutkimuslaitosten sekä KYS:n muodostaman vahvan osaamisympäristön kehittämisen tarpeet alueen vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksiin. Rantamaisemiin on suunniteltu monipuolisia asumisratkaisuja, joissa yhdistyvät terveellinen rakentaminen ja nykyteknologian hyödyntäminen. Samalla mm. alueen energiaratkaisuissa ja liikenneasioissa on otettu huomioon kestävän kehityksen tulevaisuuden tarpeet. Osaamisympäristö on hiottu sellaisessa hengessä, että alueen huippuosaajat saavat toistensa läheisyydestä synergiaetua.

Tutustu suunnitelmaan: Savilahden maankäytön yleissuunnitelma (pdf)

Kerro meille, mitä mahdollisuuksia sinä näet Savilahdessa, mitä asioita kehittäisit tai muuttaisit – tai onko mielestäsi jotain tärkeää jäänyt huomioimatta? Vastaa kyselyyn 22.10. mennessä osoitteessa: https://query.eharava.fi/2178

 

2015

Savilahden alueelle haluttiin luoda tulevaisuutta hahmottelevia kokonaissuunnitelmia, joilla kartoitettiin tulevaisuutta ja alueen potentiaalia. Savilahden maankäytön yleissuunnitelmat tilattiin kolmelta eri arkkitehtitoimistolta. Arkkitehtitoimisto AJAK, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik sekä Tengbom Eriksson Arkkitehdit laativat yleissuunnitelmat kesän ja syksyn 2015 aikana.

Ennen suunnittelutyön käynnistymistä pyydettiin alueen toimijoita, kaupunkilaisia, kaupunkiorganisaatiota ja asiantuntijoita mukaan erilaisiin tapaamisiin, tehtiin kyselyjä ja pidettiin työpajoja. Näiden tulosten ja aiemmin laadittujen Savilahti-projektin tavoitteiden pohjalta laadittiin yleissuunnitelmalle päämäärät.

Arkkitehdeille annetun suunnittelutehtävän päämääränä oli löytää Savilahden alueelle korkeatasoinen, mielenkiintoinen, tulevaisuutta visioiva, toteuttamiskelpoinen ja toimiva kokonaisuus. Savilahden alueesta on tavoitteena luoda vuorokauden ja vuoden ympäri sykkivä, kansainvälisen tason työskentely-, opiskelu- ja asuinalue, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Töissä pohdittiin Savilahden luonnetta ja kaupunkikuvaa luonnonläheisenä mutta kaupunkimaisena kaupunginosana. Osassa suunnitelmissa otettiin kantaa maankäytön ja liikenteen järjestämisen lisäksi myös alueen palveluihin ja toimintoihin, sekä erilaisiin energia- ja älyratkaisuihin.

Kaupunki ohjasi töitä suunnittelun aikana mahdollistaen erilaisten vaihtoehtojen syntymisen. Alueen toimijoiden edustajilla oli tilaisuus osallistua työn alku- ja loppuseminaariin, sekä kommentoida luonnoksia suunnittelutyön aikana.

Suunnitelmat olivat esillä ja yleisön kommentoitavina loppuvuodesta 2015 Savilahdessa Yliopiston Snellmania-rakennuksen pääaulassa, Apajan kauppakeskuksen Kuopio-Infossa sekä netissä. Lisäksi kommentteja pyydettiin alueen toimijoilta sekä keskeisiltä sidosryhmiltä. Kaiken kaikkiaan saatiin yli 70 palautetta suunnitelmista.

Linkit suunnitelmiin:

Suunnitelma A Tengbom Eriksson arkkitehdit
Suunnitelma B Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik
Suunnitelma C Arkkitehtitoimisto Ajak

Tengbom-Eriksson Arkkitehtien suunnitelmassa on vahvasti urbaania henkeä, mutta se jättää selkeää tilaa myös virkistysalueille puistoissa ja rannoilla. Eri toiminnot nivoutuvat yhteen ja laajan, laadukkaan kävelyalueen kautta toisiinsa. Suunnitelmassa oli pohdittu tilojen ja alueiden muuntojoustavuutta. Savilahdentien varteen on muun muassa ideoitu niin kutsuttua hybridikampusta, jossa rakennusten alimmat kerrokset olisivat julkisemmassa käytössä muun muassa kokoontumis- työ- ja opetustiloina sekä palvelujen ja kaupallisten toimintojen tiloina. Ylempiin kerroksiin mentäessä toiminnot muuttuisivat yksityisemmiksi, esimerkiksi tutkimus- ja asuintiloiksi.

Arkkitehtitoimisto Harris-Kijsikin suunnitelmassa Savilahteen haluttiin luoda mystistä, pittoreskia ja romanttista tunnelmaa. Ajatuksena on ollut, että lähempänä Savilahdentietä rakentaminen on raskaampaa, joka Savisaarta kohden muuttuu keveämmäksi. Savilahden maisema – harjut ja vesistö – toimivat suunnittelun lähtökohtina. Suunnitelmassa rannat on jätetty pääosin yleiseen virkistyskäyttöön. Savisaareen on esitetty pientaloja ja kerrostaloja yhdistäviä puutalokortteleita. Suunnitelmassa on esitetty aukioita alueen eri osiin kohtaamispaikoiksi. Luolastoa puolestaan visioitiin kulttuuritapahtumien järjestämispaikaksi. Pysäköintiratkaisuksi on esitetty muun muassa robottiparkkia.

Arkkitehtitoimisto AJAKin suunnitelma rakentuu järvikaupunki-idean ympärille. Kokoavana teemana on vesi. Eri alueiden luonteet ovat saaneet inspiraationsa ja tulleet nimetyksi veden eri ilmenemismuodoista kuten puro, pisara, kide ja lähde. Suunnitelmassa on ideoitu perusteellisesti toimintoja ja palveluita.  Veden läheisyyteen ja rannan aktivointiin on panostettu. AJAK on pohtinut paljon energia- ja älyratkaisuja suunnitelmissaan. Savilahden veden puhdistamiseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen on esitetty ideoita. Liikkumista ja palvelujen kiertoa on visioitu erilaisten kehien muodossa. Rannoilla rakentaminen sijoittuu rannan tuntumaan, mutta pääosin rantaviivaan jää rantabulevardi yleiseen käyttöön.

Suunnitelmista tullaan jalostamaan jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto, joka muodostetaan Savilahti-projektin tavoitteet sekä saatu palaute huomioiden ja hyödyntäen kolmea eri suunnitelmaa sekä muita alueeseen liittyviä lähtökohtia. Näin pyritään löytämään jatkosuunnittelussa kokonaisratkaisu, joka vastaa vaikuttavuudeltaan parhaiten ja monipuolisimmin Savilahden alueen kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin.