Blogi

Maankäytön yleissuunnitelmat jatkosuunnittelun pohjana

Savilahden alueelle laadittiin kesän ja syksyn 2015 aikana kolme erilaista kokonaissuunnitelmaa, joissa visioitiin Savilahden kaupunginosan tulevaisuutta. Alueelle oli laadittu jo osayleiskaava, joka toimi lähtökohtana tarkemmille suunnitelmille.

Aiemmin oli pohdittu, pitäisikö alueesta järjestää arkkitehtikilpailu. Arkkitehtikilpailuissa on tapana saada paljon erilaisia ja laadukkaita vaihtoehtoja, toisaalta niitten läpivieminen vie useita kuukausia aikaa sekä sitouttaa monen ihmisen resursseja työhön. Perinteisessä yksivaiheisessa arkkitehtikilpailussa ei ole mahdollisuutta seurata, että suunnitelmat etenevät toteuttamiskelpoiseen suuntaan. Savilahden alueella haasteena oli muun muassa laaja alue, olemassa oleva kalliisti muutettava infra sekä monen erityyppisen toimijan lähtökohdat.

Tultiin tulokseen, että pyritään saamaan Suomen parhaat toimistot töihin muuten kuin arkkitehtikilpailun kautta, jotta säästetään aikaa ja voidaan ohjata töitä prosessin aikana. Kolme eri arkkitehtitoimistoa valittiin tehtävään yleisen tarjouskilpailun, nk. ranskalaisen tarjouskilpailun kautta, jossa hinnan sijasta ratkaisee laatu. Jokaiselle toimistolle oli luvassa samansuuruinen palkkio. Tarjousten vertailussa otettiin huomioon mm. työohjelma, suunnitteluryhmän kilpailumenestys sekä aiempi kokemus vastaavanlaisissa toimeksiannoissa. Suunnittelutyöhön valikoituivat Tengbom-Eriksson arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Harris-Kijsik sekä Arkkitehtitoimisto AJAK.

Ennen yleissuunnitelman aloittamista laadittiin Savilahden kehittämiselle ja yleissuunnitelmalle tavoitteet, jotta arkkitehdit pääsisivät heti jyvälle, millaisia tavoitteita kaupungilla ja Savilahti-projektilla suunnitelmalle on. Tavoitteet oli muodostettu laajan osallistamisprosessin kautta. Kaupunkiorganisaatio, luottamushenkilöt, alueen toimijat ja kaupunkilaiset aktivoitiin erilaisten kyselyjen, tapaamisten ja työpajojen kautta pohtimaan näkemyksiä Savilahden tulevaisuuden visiosta. Projektiryhmälle muodostui hyvä käsitys siitä, mitä kaupunki ja kaupunkilaiset alueen tulevalta kehitykseltä toivoivat.

Maankäytön yleissuunnitelmatyö aloitettiin kesäkuun alussa 2015 aloitusseminaarilla, jossa käytiin läpi kaupungin sekä alueen päätoimijoiden tavoitteita suunnitelmalle. Kaikki kolme suunnitteluryhmää ja suunnitelman kannalta keskeisten sidosryhmien edustajat osallistuivat seminaariin.

Suunnitteluaikataulu oli tiukka. Kaupunkisuunnittelun projektipäällikkönä tehtävänäni oli tukea suunnittelijoita parhaimman mukaan, jotta aikataulussa pysytään. Suunnittelupalavereiden lisäksi lähtötietoja välitettiin ja kyselyihin vastailtiin koko prosessin ajan. Matkan varrella pyydettiin kommentteja suunnitelmiin myös alueen päätoimijoilta. Suunnittelutyö huipentui lokakuussa loppuseminaariin, jossa suunnittelijat esittelivät viimeistelyä vaille olevat työnsä paikalle kutsutuille Savilahden sidosryhmille. Loppuseminaarissa osallistujat saivat kirjoittaa kommenttinsa kaikista suunnitelmista.

Suurelle yleisölle maankäytön yleissuunnitelmat julkistettiin marraskuussa, kun suunnittelijat palasivat esittelemään töitä yliopistolle, kun yleissuunnitelmista avattiin näyttely Snellmanian aulassa. Media oli todella kiinnostunut siitä, mitä oli saatu aikaan, ja paikallismedia antoi kiitettävästi palsta- ja eetteritilaa suunnitelmille. Työt olivat esillä myös Kuopion keskustassa kauppakeskus Apajan kapunki-infossa sekä netissä. Jokaisessa esittelypaikassa yleisöllä oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmia. Kommentteja saatiin paljon, kiitokset kaikille niitä antaneille!

Kolmesta suunnitelmasta on tarkoitus kerätä toteuttamiskelpoisimmat ajatukset ja jalostaa paras mahdollinen suunnitelma jatkosuunnittelun pohjaksi. Savilahden suunnittelun on arvioitu kestävän noin seuraavat viisitoista vuotta. Tavoite on kiikaroida tulevaisuuteen ja laatia sellainen yleissuunnitelma, joka joustaa ja tarkentuu tulevaisuuden muuttuvissakin tarpeissa. Lopullisesti yksittäiset alueet tarkentuvat tulevien asemakaavojen ja rakennushankkeiden myötä.

Mari Piipponen 
Kirjoittaja toimii Savilahti-projektin kaupunkisuunnittelun projektipäällikkönä